Aamupäivällä oli pienet taistelut nuorimmaisen kanssa (11 v), kun neiti ei oikein halunnut lähteä yleisurheiluharjoituksiin hallille, vaan kuulemma mielummin lähtisi ulos lenkille. No päädyttiin lopuksi siihen, että neiti lähti polkupyörällä matkaseuraksi minun tehdessä juosten pk-pitkä lenkki. Oli toisaalta mukavaa kun oli tommoinen puhelias tyttö mukana höpöttelemässä ja samalla itsekkin tuli juteltua niitä näitä, tulipahan ainakin testattua, että pystyykö juttelemaan tuossa vauhdissa hengästymättä. Aika laaja kaupunkikierros tehtiin ja matkan pituudeksi tuli 21 km 270 m ja lenkin kesto 2h ja 30 sekkaa päälle eli oikein sopiva maratonia varten valmistava treeni ja vielä sai oman lapsen mukaan niin mikäs sen parempaa, koska pian tuo nuorimmainenkin tulee teini-ikään ja silloin ei ole itsestään selvää se lähteekö enää iskän kanssa mihinkään. Täytyy sanoa, että muutenkin fiilikset lenkin jälkeen on aivan erilaiset kuin viikko takaperin, jolloin tuli räntäsateessa ja viimassa tarvottua kilsaa lyhyempi lenkki ja silti oli takki aika tyhjä. Nyt energiaa riitti aivan eri lailla lenkin jälkeenkin johtuiko sitten paremmasta säästä ja auringon paisteesta, mutta hyvä näin. Grillikausi tuli sitten avattua hyvällä omallatunnolla tuon jälkeen ja yx keppanakin palkinnoksi huuhteluun. Nam!